Wednesday, January 19, 2005

Tappelu avaimesta

Olin ystävien kanssa lapsuudenkodissani, joka sijaitsi maaseudulla (olen oikeasti city-lapsi). Toiset nappasivat vintiltä jostain laatikosta avaimen ja lähtivät jonnekin, mihin avain kävi. Minulla ei ollut aavistustakaan mihin. Kun kysyin, mihin olivat menossa, he eivät vastanneet. Kun he olivat menneet, yksi ystäväni sanoi:
- "Kyllä sinä tiedät mihin se avain käy".
Johon totesin, ettei minulla todella ole aavistustakaan.
- "Tiedäthän!"
- "En!"
Tätä jatkui kunnes jo huusimme toisillemme. Sitten emme enää keskustelleet aiheesta. Jonkin aikaa myöhemmin olimme lankaliikkeessä (!) ja pyysin anteeksi huutoani.
Koskaan minulle ei selvinnyt, minne avaimella pääsi (ja harmittaa).

Tuesday, January 18, 2005

Amerikassa vesipuistossa

Saavuimme kaveriporukalla New Yorkiin, aluksi oli todella synkkää. Tosin satamassa oli suomalainen lakritsitiski, jonne kaksi meistä juoksi. Lähdimme kävelemään kaupunkia ympäri ja oli yllättävän rauhallista suurkaupungiksi. Jatkuvasti mietin, että miten kummassa olin mahtanut lähteä Amerikkaan.

Pian käännyimme hiekkatielle kohti rantaa ja löysimme vesipuiston (esim. Raging Rivers). Aidan toiselta puolen se näytti todella vinhalta ja monipuoliselta ja eräs vekotin kiinnitti kaikkien meidän huomion. Vekottimia näytti olevan hirmuisesti. Lippuja ostettiin kaikille viisi, mutta siihen parhaimpaan vekottimeen ei päässyt kuin kaksi meistä, minäkin jäin odottelemaan vuoroa. Siinä katsellessa huomattiin, ettei se ollutkaan niin hauska, miltä näytti.

Käytävällä oli puhelin ja toinen kavereistamme kysyi oliko minun ikävä koiriani. Vaikka vastasin, ettei vielä ole, hän alkoi puhelimesta näppäillä kirjaimia M-U-S-T-I-J-A-R-U-F-F-E [nimet muutettu ;) ] ja puhelin alkoi hakemaan linjaa. Katkaisin puhelun. Puhelimelta lähtiessämme kaverini joutui nostamaan valuneita sukkahousujani takaisin ylös. Olin nolona.

Kävelimme eteenpäin ja löysimme pari komediashow'ta. En huomannut muiden lähteneen katsomaan sitä toista ja jäin hetkeksi katsomaan toista, kunnes huomasin vieressäni istuvan miehen elehtivän siihen malliin, että alkaa kohta iskeä. Päätin lähteä muiden perään, mutta portaissa päälläni ollut valkoinen lakana jäi johonkin kiinni ja se raotti etumustani osalle katsomoa. Jotkut tsihahtivat. Pääsin irti ja järjestin lakanan uudelleen.

Työkaveri värjäsi hiukseni

Miespuolinen työkaverini toimi omassa työhuoneessaan sivuammatissa kampaajana, huone tosin näytti erilaiselta kuin oikeasti. Hän istutti minut tuoliin ja alkoi kammata; "Kammataanko tälle puolelle?" ja saman tien teki niin.
-"Muuta väriä ei ole kuin kuparisävy".
-"Oho, lähti vähän päänahkaa, ei se haittaa, onpahan terveempi nyt".
-"Tätä on tehty jo kauan tässä muun ohessa, jo edellisessä työpaikassa, ei silloin ollut tiliäkään, minne näitä kirjata. Nyt kirjataan tilille 2014."